Kruunun perintötilasta tähän päivään

Kortekallio on ollut osa Kortemäen kantatilaa. Kortemäki ja viereinen Saramäki lohkottiin Vilhulan (per. 1550-luvulla) kruununtilasta kahdelle veljekselle perinnöksi. Kortemäki sai tilanperustamisoikeuden vuonna 1788. Nykyiseen Kortekallioon kuuluu Kortemäen vanha puoli, eli tilan ensimmäinen päärakennus (kuvassa keskellä). Päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja se onkin inventoitu Keski-Suomen museon toimesta maakunnallisesti merkittäväksi rakennusperintökohteeksi.

Tila on edelleen saman Kortemäen suvun hallussa ja asuttama.

Tilalla on kasvatettu metsää, viljelty maata ja kasvatettu maitokarjaa. 1800-luvun loppupuolella Kortemäessä oli meijeri, jossa käsiteltiin myös muiden tilojen maito. Tilalla oli myös oma sahalaitos ja mylly. Kukoistuksen ja uudistusten vuodet sijoittuivat 1900-luvun molemmin puolin. Silloin rakennettiin uusi päärakennus, isompi kivinavetta ja riihi. Kivinavetta purettiin huonokuntoisena 2000-luvun alussa. Jäljellä ovat vielä riihi ja aittoja. 

Karjanhoito lopetettiin 1980-luvulla ja sen jälkeen tilalla ei ole ollut eläimiä ennen Liinan hevosia. Työhevoset olivat entisinä aikoina välttämättömyys ja jäljelle onkin jäänyt paljon hevosten jäämistöä, kuten rekiä, kärryjä ja länkiä.

Hevostilaksi Kortekallio muuttui vuonna 2024, kun vanhaan lehmihakaan rakennettiin nykyaikainen talli ja pihatto. Hevosten määrä on kasvanut vuosi vuodelta.